Solvay-konferenssi

Solvay-konferenssit ovat merkittäviä modernin fysiikan kehittämisestä keskustelevia kansainvälisiä kokouksia. Solvay-konferenssit on jaettu fysiikan konferenssiin ja kemian konferenssiin, jotka pidetään eri aikoina. Ensimmäinen kemian Solvay-konferenssi pidettiin yksitoista vuotta myöhemmin kuin fysiikan Solvay-konferenssi, eli vuonna 1922. Solvay-konferenssit sisältävät puheita, seminaareja ja erilaisia keskusteluja. Konferenssit pidetään perinteisesti Brysselissä, mutta nykyään perinteestä ei pidetä niin vahvasti kiinni, konferensseja on pidetty Japanissa ja Kreikassa. Tapaamiseen pääsee vain kutsusta, mutta joskus voidaan pitää yleisölle vapaa tilaisuus, jossa ihmiset voivat esittää kysymyksiä. Tällaiset tilaisuudet ovat kuitenkin erikseen itse konferenssista eikä niitä lueta ohjelmasisältöön. Konferenssin aloitti belgialainen kemisti Ernest Solvay vuonna 1911. Kuuluisin konferenssi on niin sanottu viides fysiikan Solvay-konferenssi, jossa Albert Einstein ja Niels Bohr kävivät kiivasta keskustelua kvanttimekaniikasta. Solvay-konferenssit ovat kaikkein kuuluisimpia tapaamisia koko tiedemaailmassa, se oli myös ensimmäinen. Konferenssit pyritään pitämään noin puolen päivän pituisina. Päivät alkavat erilaisilla esitelmillä tietystä aiheesta. Tapaaminen pyritään järjestämään kolmen vuoden välein, tällä hetkellä konferensseja on pidetty 23 kertaa. Viimeisin tapaaminen pidettiin vuonna 2008. Tuolloin aiheena oli kvanttimekaniikkaan liittyviä ongelmia. Tapaamiset ovat pääosin olleet säännöllisiä, eli kokoontunut kolmen vuoden välein. Toinen konferenssi pidettiin jo kaksi vuotta ensimmäisen jälkeen. Konferenssien välillä on myös kaksi suurta aikaväliä, jolloin konferensseja ei pidetty. Nämä ovat toisen ja kolmannen konferenssin välillä, eli 1913–1921 ja seitsemännen ja kahdeksannen konferenssin välillä, eli vuosina 1933–1948. Kokoontumisten välillä on useita neljän ja viiden vuoden venähdyksiä. Pitempien venähdysten syinä ovat olleet ensimmäinen ja toinen maailmansota.